Vanhaenglanninlammaskoirat.net

Lonkkaniveldysplasia

 

Lonkkaniveldysplasia (”lonkkavika”, HD) on yleisin koirien luuston ja nivelten kasvuhäiriö. Se on monen geenin säätelemä perinnöllinen sairaus, mutta ympäristöllä ja ruokinnalla on merkitystä miten ja kuinka vaikea asteisena se ilmenee. Yleistä tietoa lonkkaniveldysplasiasta löydät Kennelliiton sivuilta: http://www.kennelliitto.fi/lonkkanivelen-kasvuhairio

 

Lampureilla lonkkavika on valitettavan yleinen ongelma. 37%:lla 2000-luvulla kuvatuista on todettu dysplasiaa (C tai huonompi) ja vaikea-asteisia muutoksia (D-E) 18%:lla. Lampureilla lonkkavia periytyvyys on todettu melko korkeaksi (0,52). Populaatiossa on geneettistä vaihtelua ja sitä myöten jalostuksella mahdollisuus parantaa lonkkavikatilannetta rodussa. Nykyään rodulle lasketaan myös BLUP indeksi lonkkien suhteen. Tämä tarjoaa oivan työkalun yhdistelmien suunnitteluun, jolloin voidaan luotettavammin arvioida yksilön jalostusarvoa lonkkien suhteen muutenkin kuin sen oman lonkkatuloksen pohjalta. Tuontikoirien melko suuri osuus jalostuskoirista heikentää kuitenkin lampureilla arvosteluvarmuutta usein, toivottavasti ulkomaiset tulokset saadaan aikanaan mukaan indeksilaskentaan.

 

Lampureilla lonkkavikaa pyritään vastustamaan PEVISA-ohjelman (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma) pohjalta. Se edellyttää lonkkien osalta, että pentueen rekisteröimiseksi molemmat vanhemmat ovat lonkkakuvattu ja raja-arvo jalostukseen käytölle on C, kuitenkin niin, että C-lonkkaista käytettäessä toisen osapuolen tulee olla A. Tämä on siis minimi vaade rekisteröimiselle. Tämän lisäksi kasvattajan tulee yhdistelmää suunnitellessaan huomioida sukulaistulokset ja mahdollinen aikaisempi jälkeläisnäyttö. Tässä BLUP indeksi toimii apuna. Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että koska jalostukseen käytettävien yksilöiden tulisi olla keskiarvoa parempia jotta saavutettaisiin perinnöllistä edistymistä, tulisi vanhempien indeksien keskiarvon olla yli sata. Ulkomaalaisia koiria jalostukseen käytettäessä ei indeksiä ole saatavilla ja usein sukulaistulosten saaminen vaikeaa, koska monissa muissa maissa koria kuvataan paljon vähemmän kuin Suomessa. Geenipoolin ylläpitämiseksi ja laajentamiseksi tuonnit ja ulkomaalaisten koirien jalostuskäyttö ovat kuitenkin tärkeitä.

 

Suomalaisten kasvattajien pentueet ja lonkkatulokset on esitetty taulukossa 1. Vuonna 2013 syntyneet pentueet ovat mukana koiramäärissä, mutteivät kuvaustulosten laskennassa. Jos haluat oman kennelisi tiedot näkyviin lähetä pyyntö palaute lomakkeella.

 

Taulukko 1.

lonkka

Vanhempien lonkkatulosten vaikutus jälkeläisten tuloksiin on esitetty taulukoissa 2 ja 3. Niistä voidaan todeta, että C-lonkkaisten koirien jalostuskäyttö lisää selvästi lonkkavian esiintymistä jälkeläisissä.

Linkkejä:

 

Vihersimpukkauutteen (Lyproflex®)

käyttö nivelrikkoisten koirien kivunlievityksessä

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/14251/Lisensiaatin%20tutkielma_Torkko.pdf?sequence=1

 

Primary ciliary dyskinesia (PCD)

 

PCD on perinnöllinen sairaus, jossa mutaatioiden takia esim. keuhkojen värekarvat ovat rakenteeltaan ja toiminnaltaan epänormaalit. Sairaus on melko harvinainen, mutta sitä tavataan ainakin 19 koirarodulla, lammaskoira on yksi niistä. Samanlaista sairautta esiintyy harvinaisena myös ihmisillä. Sairailla yksilöillä keuhkojen värekarvat eivät toimi normaalisti, jolloin lima ei poistu keuhkoista normaalisti. Tämä johtaa krooniseen liman kertymiseen hengitysteihin ja tulehduksiin. Sairaat pennut kuolevat/ lopetetaan yleensä jo ennen luovutusikää.

Nykyään PCD:n periytymistapa lammaskoirilla tunnetaan ja sen toteamiseksi on olemassa geenitesti, jolloin sairaiden pentujen syntyminen voidaan estää ja toisaalta kantajia ei tarvitse sulkea pois jalostuksesta, jolloin geenipooli kaventuisi. Noin 17% lammaskoirista on PCD:n suhteen kantajia. Minimissään toisen pentueen vanhemmista tulee olla terveeksi testattu (tai vanhempiensa kautta terve), tällöin eivät pennut voi sairastua PCD:en, mutta niissä voi olla kantajia. Jos molemmat vanhemmat on testattu terveeksi, myös kaikki pennut ovat automaattisesti terveitä. Kantajaa jalostukseen käytettäessä toisen osapuolen tulee olla ehdottomasti terveeksi testattu tai varmasti vanhempiensa kautta terve (varma polveutuminen). Tällöin kasvattajan tulisi testata pennut, jolloin niiden status saadaan selville jo ennen luovutusta. Kahta kantajaa ei tule yhdistää.

Lisätietoa PCD:stä:

http://www.oldenglishsheepdogclubofamerica.org/Health/primary_ciliary_dyskinesia.php

http://www.antagene.com/en/no/primary-ciliary-dyskinesia-old-english-sheepdog-bobtail

http://www.nature.com/ng/journal/v43/n1/full/ng.726.html

Koiran ylipaino

Ylipaino on yleisin koiran terveysongelma. Useissa lähteissä on arvioitu, että neljännes koirista on ylipainoisia. Koiran ylipaino lyhentää entisestään koiran muutenkin lyhyttä elämää rasittamalla kohtuuttomasti koiran elimistöä.

”Koiran ylipaino on helposti todettavissa ilman vaakaakin. Normaalipainoisella koiralla kylkiluut tuntuvat, kun koskettaa kevyesti sen kylkiä. Jos joudut painamaan ja etsimään kylkiluita, tai ne eivät tunnu, koiralla on liikaa rasvakerrosta.

Ylipaino rasittaa koiran niveliä ja sisäelimiä ja muuttaa koiran aineenvaihduntaa, jolloin koira altistuu metabolisille sairauksille. Koiran ylipaino lisää sen riskiä sairastua haimatulehdukseen, virtsatiesairauksiin, nivelrikkoon ja sydänsairauksiin sekä lisää leikkauskomplikaatioiden todennäköisyyttä. Lisäksi koiran ylipaino tekee koirasta haluttoman liikkumaan, heikentää jo sinänsä huomattavasti sen elämänlaatua ja pahentaa lihomisen kierrettä, kun koiran energiankulutus vähenee.”

Lihavuus saattaa aiheuttaa ja pahentaa mm. seuraavia sairauksia ja ongelmia:

- nivelsairaudet

- sydänsairaudet ja hengitysvaikeudet

- veren rasvoittuminen

-diabetes

- huono iho ja kiilloton turkki

- heikentynyt immuunipuolustus

- narttujen nisäkasvaimet

Lisäksi ylipaino altistaa mm. ristisidevammoille ja voi lyhentää eliniän odotetta.

Apua koiran laihduttamiseen saa mm. eläinlääkäriltä.

Lähde ja lisätietoa: http://www.elainlaakariin.fi/koiran-ylipaino/