TOKO

TOKO eli tottelevaisuuskoe (tottelevaisuuskoulutus) on kilpailumuoto, jossa tuomari arvioi koiralle opetettujen liikkeiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Tottelevaisuutta kannattaa harrastaa myös ilman kilpailullisia tavoitteita, sillä perustottelevainen koira on mukava kotikoira ja lemmikki.

Koulutus on helpointa aloittaa ohjatusti esimerkiksi paikallisessa koirakerhossa. Pennulle kannattaa kuitenkin opettaa perusasioita, esim. luoksetuloa, kontaktia ohjaajaan, istumista ja mukana kulkemista jo ennen kurssille menoa.

Kilpailuihin tähtäävä tottelevaisuuskoulutus aloitetaan usein jo pienenä pentuna ja ensimmäisenä pennulle opetetaan oikea kontakti ohjaajaan. Tottelevaisuuskokeessa on neljä kilpailuluokkaa; alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja EVL.

Kun koira saavuttaa kolme 1. tulosta se saa koulutustunnuksen TK1-4. Koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon (FIN TVA), kun sillä on kolme 1. palkintoa tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa kahden eri palkintotuomarin arvostelemana ja laatuarvostelussa virallisessa näyttelyssä vähintään maininnan ’hyvä’.

Perustottelevaisuuskoulutus luo myös pohjan muiden lajien harrastamiselle.

 

 RALLYTOKO

Rallytoko on yhdistelmä tokoa, agilitya ja koiratanssia. Koiraa saa ohjata sekä suullisin käskyin että käsimerkein ja kannustaa koko suorituksen ajan. Rally-Toko on kehitetty tavallisia koiranomistajia ajatellen ja sen päätavoitteena on saada aikaan koiria, jotka on koulutettu käyttäytymään hyvin kotona, yleisillä paikoilla sekä muiden koirien läheisyydessä.

Rallytokossa suoritetaan rata, joka koostuu erilaisista tehtäväkylteistä. Kylttejä on radalla 10–20 kpl 3-5 metrin välein. Koirakko etenee radalla perusseuraamisessa ja suorittaa kullakin kyltillä siinä määrätyn tehtävän. Radan pituus ja liikkeiden vaativuus kasvaa luokasta toiseen siirryttäessä.

Rallytokossa on neljä luokkaa: alokas-, avoin-, voittaja- ja mestariluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja MES. Kolmesta hyväksytystä tuloksesta luokassaan koirakolle myönnetään koulutustunnus RTK1-4.

 

 AGILITY

Agility on koirien esteratakilpailu, jossa ihminen ohjaa koiraa mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi tuomarin suunnitteleman radan läpi. Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata (jossa ei ole kontaktiesteitä).

Lajin harjoittelun voi aloittaa jo nuorella, terveellä koiralla, mutta liikaa rasitusta tulee välttää. Agilityseurat järjestävät alkeiskursseja, joille kannattaa osallistua vasta, kun koiran luusto on täysin kehittynyt. Lammaskoira kannattaa siis kuvauttaa, ennen korkeiden hyppyjen aloittamista.

Agilityssä koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan, joista 1-luokka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Ykkösluokassa menestyneet nousevat 2-luokkaan ja siinä menestyneet vuorostaan 3-luokkaan.  Koira saa agilityvalion (AVA) arvon voitettuaan kolme kertaa kolmosluokassa nollatuloksella sekä saatuaan vaadittavan näyttelytuloksen. Tasoluokkien eroina ovat radan pituus ja sen vaikeusaste sekä koiran suoritusnopeus, jota käytetään ihanneajan määritykseen.

Kaikissa tasoluokissa koirat jaetaan säkäkorkeuden perusteella kolmeen kokoluokkaan: mini-, medi- ja maxi-luokkaan. Lammaskoirat kuuluvat maxi-luokkaan.

PK-LAJIT (HAKU, Jälki, RAUNIO, SUOJELU)

PELASTUSKOIRALAJIT

Lammaskoirilla ei ole PK eli palveluskoira oikeuksia. Tämä tarkoittaa sitä, ettei sen kanssa voi osallistua PK – lajien (mm. haku, jälki, etsintä, suojelu) kisoihin, jolloin se ei voi myöskään saada ko. koulutustunnuksia nimensä eteen.

BH eli käyttäytymiskoe, on testi, jossa mitataan koiran toimimista tottelevaisuus osiolla sekä kaupunkiosuudella. BH-koe on esikoe, jonka läpäissyt koira on oikeutettu osallistumaan varsinaiseen palveluskoirakokeeseen. BH-kokeeseen saa osallistua myös rodut, joilla ei ole PK -oikeuksia. BH–koe on suhteellisen helppo ja se arvostellaan hyväksytty/hylätty niin, että kaikki hyväksytyt saavat koulutustunnuksen BH.

Lammaskoiran kanssa voi kuitenkin osallistua pelastuskoira -toimintaan, jossa koiran kanssa voidaan harrastaa hakua ja jälkeä. Pelastuskoiratoiminta ei ole kilpailua, vaan siinä järjestetään maasto- (jälki, haku) ja raunioradoilla kokeita, joissa testataan koiran toimivuus. Kisaaminen eroaakin siinä, että pelastuskoirakokeissa koetulos on hyväksytty/hylätty. Pelastuskoiratoimissa on myös mahdollista päästä mukaan ihan oikeaan pelastustoimintaan, etsimään kadonneita, jos aika ja resurssit riittävät.

PAIMENNUS

Paimennus on eläinten siirtämistä paikasta toiseen koiraa apuna käyttäen. Paimennus on työtä paimenkoiralle, mutta myös mielekäs harrastus paimenkoiran omistajalle. Paimentaa voi lampaiden ja nautojen lisäksi mm. ankkoja, hanhia, hevosia ja vuohia. Paimennusharrastus poikkeaa monesta muusta koiraharrastuksesta siten, että mukana on kolmas osapuoli, paimennettava eläin.

Paimennusta ei saa lähteä harjoittelemaan omin päin, vaan sitä harjoitellaan kokeneen paimennukseen erikoistuneen lampurin luona koiriin tottuneilla lampailla.

Paimennusharjoittelu aloitetaan koiran sytyttelyllä ennen varsinaista koulutusta. Koiralla täytyy olla luontainen taipumus hallita paimennettavia eläimiä, jotta siitä voi tulla paimenkoira. Koiran voi viedä paimennustaipumustestiin 7-24 kk iässä. Se on vapaaehtoinen testi ja siinä arvioidaan nuorten koirien luontaisia taipumuksia koulutuksen alkuvaiheessa.

Ennen kuin pääsee kilpailemaan, on suoritettava paimennuksen esikoe. Koira on valmis suorittamaan esikokeen kun se on hyvin syttynyt paimennukseen, työskentelee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti sekä on ohjaajan hallinnassa totellen peruskäskyjä.

Paimennuskokeissa on kolme tasoluokkaa, joissa edetään saatujen tulosten perusteella. Paimennuskokeiden radat sisältävät erilaisia tehtäviä, kuten lauman kuljetus erilaisten esteiden läpi, laidunnus, yksittäisen eläimen kiinniotto jne. Radan pituus ja tehtävien määrä kasvaa ylempiin luokkiin noustaessa. Paimennuskokeet ovat rodunomaisia kokeita ja niistä on mahdollista valioitua.

Lähteet

kennelliito.fi

wikipedia

 

LINKKEIHIN

SKL Paimennuskollegio

http://paimennus.loukku.net/info/